Moimoi kaikille sinne!
Sekunnit juoksee, tunnin juoksee, päivät juoksee ja viikotkin täsäs jo vierii. En tajua miten en saa tänne kirjoteltua enää niin usein?! Yksinkertainen, mutta harvinaisen typerä syy: koulu.. Onneks enää vika jakso tätä vuotta, sitten alkaa abi-vuosi. Hurjaa! Nyt on onneks vähän helpompi jakso kuin edellinen joten nyt tähän jaksoon oon päättäny tsempata!!
Kesälomaa ootan jo ihan liikaa, en vaa malta oottaa biitsikauden alkua ja sitä että pääsee Hennan kanssa reissaamaa ympäri Suomee ja pelailemaa biitsiä helteessä ja vesisateessa. Ollaa alotettu treenaus sekä puntilla että ihan salissa käyty hiomassa biitsin saloja. On se kyllä niin paljon erilaisempi laji kuin itse lentopallo. Siinä liikkuminen on entistä tärkeempää ja parina pelaaminen on haastavaa. On suurin piirtein tiedettävä mitä kaveri ajattelee, on osattava ajatella peliä kaverinkin kannalta, millälailla pelata, jotta siitä sais mahollisemman helppoo meille, mutta mahollisemman kinkkistä vastustajalle. Ei me Hennan kanssa iha huonoimmasta päästä olla, vaikka kumpikaan ei koskaan oo niin vakituisiessa mielessä pelaillu biitsiä, mutta onneks molemmilla on jo perus tekniikat lentopallon kautta tulleet tutuiks, että enää vaan puuttuu se biitsin pienten juttujen hiominen. Keskiviikkona saatiin paljon neuvoo meijä entiseltä valmentajalta ja heti alko pallotkin nousemaan salissa ja ns. järkihyökkäykset sujumaan. Biitsissähän on aika turha ajatella lyövänsä joka pallon täysillä kenttään, kun onhan se ponnistaminen ja ajottaminen lyöntiin niin paljon vaikeempaa paksun hiekan takia. Mutta sen takia siinä on kaikki muut kikkailut paljon tehokkaampia :p Tässä on suurin syy minkä takia ootan kesää! ♥
Tällä hetkellä meillä on Hennan kanssa aika rankka punttiohjelma, mutta jokainen treeni vie meitä eteenpäin. Kaikki se hiki ja tuska, joka me päästetää puntilla on aina askel taas eteenpäin, suoraan kohti meijä tulevia hetkiä. Me ei olla ihmisiä, jotka luovuttaa asioiden suhteen. Välillä saattaa ärsyttää lähtee salille, tuntuu että ei jaksa, mutta aina kuitenkin sen jälkeinen fiilis on niin mahtava, että sitä ei voi moni uskoo. Oon onnellinen, että Hennan kaa päätettiin lähtee pelaamaan iha kunnolla biitsiä. Henna on ihminen, joka patistaa mua kuitenkin niin paljon henkisesti ja se kasvattaa mua niin paljon ihmisenä! En usko, että me tullaa olemaan voitokas pari tai mistä sitä tietää vielä näin Huhtikuussa?! Turha on tuollasta ees nyt ajatella! Sen näkee viimesen biitsi turnauksen jälkee, mihin meijä treenaus ja motivaatio ja halu on meijät ajanu :) Toivottavasti tulee parhain kesä pitkii aikoihi!!
Ihanaa, kun veli tulee Oulusta kotiin huomenna ♥ Me juhlitaan hänen 21-vuotis synttäreitä suvun kesken. Mulla on nykyää hirmu usein ikävä veljee. Onneks on kuitenkin puhelimet ja facebookit keksitty, jotta yhteydenpito on kuitenkin niin paljon helpompaa. Nyt kun veli asuu kauempana kotoo, on tajunnu miten paljon isoveikka merkitsee ja kuinka hyvä isoveli mulla on! Koskaan en ois voinu parempaa toivoo. Hän on niin reilu, huolehtivainen, luotettava ja ihminen, joka ei koskaan halua kenellekkään mitään pahaa. Maailman reiluin ihminen, ehkä jopa hyvä sydämisin ♥ Veli ei koskaan arvostele ketää, joka on niin kadehdittava luonteenpiirre, että musta tuntuu joskus että mä halkeen kateudesta.. Veli on opettanu tuhat sata uutta asiaa mulle kaikessa esimerkiks treenamisen, futiksen peluun, pesäpallon lyömisen, mopolla ja autolla ajamisen sekä opettanu, että kaikista ei tarvii tykätä mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Riidelläänhän mekin kyllä, mutta ei nykyää enää. Se oli joskus aikasemmin, sillo ku oltii nuorempia ja ajateltii, että ite on aina oikeessa. Nykyää vaa arvostaa jokaista niitä hetkee, jonka saa viettää isovelin kanssa ♥
Koulun jälkeen mua hermostutti ja ärsytti ihan suunnattomasti. Tuntu, että kaikki tulee niskaan yhtä aikaa ja ettei enää jaksa. Oli pakko puhua ajatuksista ja kyllähän se helpotti, mutta tällä hetkellä ei tunnu yhtää nii helpottuneelle. Tein ehkä virheen. Mutta virheistä oppii. Ehkä seuraavalla kerralla harkihen paremmin sanat ja ylipäätänsä sen, että menenkö ärsytyspäissä muille valittamaan kaikesta.
Illan treenit meni ihan hyvin. Ei oikein kulkenu, mutta onneks pari hyvää onnistumista tuli myös. Eilen mulle sano yks valmentaja, että "Henna, sun kehitys on menny kaks viimestä vuotta tosi paljon alaspäin. Sua ei enää tunnistai hihalyönnin teossa jos kahtois pari vuoden takaista ja nykyistä hihalyöntiä. Ja muutenkin sun hihalyönti on täysin väärin tehty". Kiitos näistä sanoista vaan sulle maamuna. Mä tiiän tuon, musta on tullu hitusen hitaampi ja laiskempi. En oo enää sellanen 'tuli perseen alla -pelaaja'. En ehkä juoksentele enää päin seiniä, mutta miks muuttamaan nyt sitä hihalyöntiä jos se kerta toimii?! Ei minkään takia ja ehkä mut nykyinen valmentaja ois sanonu mulle, jos siinä ois ollu jotai niin suurta vikaa sillä onhan meijän valmentaja entinen maajoukkuepelaaja ja nykyisen maajoukkueen valmentajan IDOLI, eli ei todellakaan mikään huono! Ehkä maailman parhain valmentaja teknilliseseti sekä psyykkisesti, mitä oon koskaan omistanu ♥ Sekä mulla on tänä vuonna aamutreeneissä hiottu Liigaliberon kanssa hihalyöntiä, jota hän on opettanu mulle koko vuoden. Eli ehkä mun hihalyönti ei iha paska oo, ehkä se on vaan katsojan silmissä.. No mitä siitä, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ;)
Tän hetkiset fiilikset:
Nyt suihkuun ja nukkumaan, kauniita unia kaikille ja hyvää alkavaa viikonloppua! ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti