tiistai 27. marraskuuta 2012

true love

Koitin aamulla jollain tapaa saada ääntä, että äiti kuulis mun huomenet, jotka yritin huutaa kun tulin alakertaan. Kerrankin heräsin ajoissa, ei tullu kiire! Ennen kun avasin silmät sängyssä, mun herätyskello soi ja tunsin ku mua sattu kurkkuun ja tuntu, että se on turvoksissa. Auts, näin koeviikon jälkee on helppo tulla kipeeks.. Huomenna vika koe, johon päätin olla lukematta. Nyt fiilikset on iha semmoset, että ihan sama miten se menee. Kunhan vaan saan sen pois mielestä, sillä yhteen neloseen on varaa!

Mä oon vaan juonu kuumaa ja varjellu mun ääntä, että tää ei menis pahemmin sillä meillä on ens keskiviikkona itsenäisyyspäivä- / lakitusjuhlassa kuoroesitys... Argh, mun tuuria just tämmönen, että tuun kipeeks kun ois oikeesti syy jollon pitäis olla sitä ääntä!! Kuitenkin huomenna jätän kuoroharkat ja lentistreenit välistä, että pääsen kuitenkin viikonloppuna pelaamaan.

we<3it

Nyt vaan haluisin mennä peiton alle, paksut sukat jalassa, kuumakaakao yöpöyällä ja huippu kirja käsissä sänkyy köpsöttämää. Ehkä mun on kuitenkin nyt päästettävä sisko tähä koneelle kirjottamaan jotain äidinkielen juttuja... Näin vikaan iltaan, kun on totuttu kaikki jättämään ( varmaan joku sukuvika...)

-Henna

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti